Kirjoituksia eläimistä ja taiteesta.

  Handle with Care  (28.3.2023-10.11.2024) tarkastelee Turun taidemuseon kokoelmaan kuuluvaa nykytaidetta hoivan ja huolenpidon näkökulmasta. Näyttely ehdottaa hoivaa tekemisen ja olemisen tavaksi, jossa eletään vastuullisesti ja vastavuoroisesti niin ihmisten kuin ei-inhimillisten maailmojen kanssa. Myös museotyötä voi luonnehtia muistamisen puolesta tehtävinä huolenpidon tekoina. Viime aikoina museot ovatkin taiteilijoiden tavoin ottaneet yhä aktiivisempaa roolia yhteiskunnallisina vaikuttajina ja kestävän kehityksen puolestapuhujina. Kiihtyvä lajikato ja elämisen edellytyksiä kaventava ilmastokriisi pakottavat etsimään vaihtoehtoja ihmiskeskeiselle ajattelulle ja siirtymään kohti tasa-arvoisempaa ja eri elämänmuotoja kunnioittavaa elämäntapaa. Näyttelyyn valitut teokset osoittavat, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja posthumanistisissa tutkimussuuntauksissa ajankohtaiset teemat, kuten hoiva, ympäristösuhde, lajienvälisyys, ylisukupolvisuus, uusmateriaalisuus ja uushenkisyys i

kulttuurilehti mustekala 14.1.2023  |  OUTIMAIJA HAKALA Jöötin pronssivalimolla – eli kirjoitus työhuoneen merkityksestä ja kuvanveiston käsityötaidolle omistautumisesta Näkymä Jöötin valimolta. Kuva: Mikko Ellmén. Pidän kuvataiteilijoiden työhuoneista: niihin kuuluvasta olemisesta ja elämisestä materiaalien kanssa, prosesseista ja keskeneräisyydestä, kaikesta valmiiden teosten taakse piiloon jäävästä.  Jyrki Siukonen  kuvaa taiteilijan työhuonetta tapahtumisen tilana, jossa muotoutuvat ja muotonsa saavat teokset ovat erilaisen puheen keskellä kuin näyttelytiloissa. Julkinen taiteen esittämisen tilanne on luonteeltaan harkittua, toisin kuin työhuoneen hioutumattomat, vielä avoimet mahdollisuudet. Tämä teksti sijoittuu arkisesti työhuoneelle. Se kuvaa pronssiin keskittyneiden veistäjien yhteisöä, työhuoneen merkitystä ja taidevalua. Yksinkertaisesti tiivistettynä taidevalulla tarkoitetaan prosessia, jossa taiteilijan tekemä muoto, eli teosaihio tai malli, siirretään erilaisten työmenete

Mustekalan uusi teemanumero osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun eläimistä ja niitä koskevasta tutkimuksesta. Muunlajisia eläimiä taiteessa ja taiteen tekijöinä käsittelevän  moninäkökulmaisen numeron tekijäjoukossa on usean eri alan edustajia. Heistä kukin lähestyy eläinaihetta omista ammatillisista lähtökohdistaan ja kiinnostuksen kohteistaan käsin. Numeron ovat toimittaneet Mustekalan toinen päätoimittaja Alonzo Heino ja kuvataiteilija-taidehistorioitsija Outimaija Hakala.  Eläimet taiteessa ja eläin taiteilijana teemanumero löytyy täältä: https://mustekala.info/teemanumerot/elain-taiteessa-ja-elain-taiteilijana-2-2022-vol-85/ 17.10.2022   |   OUTIMAIJA HAKALA & ALONZO HEINO  |  Pääkirjoitus Kuva: Tuija Teiska – ”Charles” (mustepiirros, 2022) Ymmärtääkö tai kokeeko muunlajinen eläin taidetta? Ovatko taiteeseen liittyvät taidot ja estetiikan taju ihmiselle tyypillisten ominaisuuksien sijaan sittenkin eri lajeja yhdistäviä piirteitä ja kykyjä? Voiko eläin tehdä taidetta, tai oll

  JULKAISTU Kulttuurilehti Mustekala: 13.5.2022  |  OUTIMAIJA HAKALA Äitini kielsi minua ja sisaruksiani poimimasta kukkia, hän käski jopa leskenlehtiä pihamme pientareelta repiviä vieraita lapsia lopettamaan touhunsa (he tapasivat poimia kasveja vain hylätäkseen ne saman tien asfalttitielle kuihtumaan). Meille opetettiin kasvien tarvitsevan elääkseen juuriaan ja maata, hyönteisten taas tarvitsevan niiden mettä ja lopulta meidänkin liittyvän tähän toisenvaraisen elämän ketjuun, johon ihmisen ei sopinut puuttua välttämätöntä enempää. Lapsuuteeni kuului vuosia, jolloin puhuin lähinnä perheenjäsenilleni. Kielelliseen viestintään ja sosiaaliseen olemiseen liittyvät haasteet koskettivat kohdallani nimenomaan ihmisten välisiä asioita, eivätkä rajoittaneet yhteyttäni äänettömyyteen luontevammin suhtautuviin ei-inhimillisiin. Muista olevaisista läheisimpiä minulle ovat aina olleet muunlajiset eläimet, siksi myös oma taiteellinen tutkimukseni käsittelee eläinten kertomisen tapoja ja huomioon ot